Rok sun roikkuvilles!

Nyt mä kyllä sanon IIK! Mä en oo koskaan blogia kirjoittanut kuten varmaan tulette huomaamaan, enkä pitänyt ees päiväkirjaa…ainakaan sen jälkeen ku sen luki eräs ulkopuolinen. Kirjoittamisestä mä kyllä tykkään. Aloitinhan viime kesänäkin fiktiivisen omaelämänkertani, joka ei tosin ole edennyt alkusanoja pidemmälle. No hiljaa hyvää tulee, tai niin ne muut luulee :)

No enivei, sellasta salaisen blogin aloittamista mä tässä joskus aiemmin suunnittelin. Mut sitten mä säikähin, et jos joku lukeeki sitä, iski ujous ja luovutin. Mut nyt mä oon tässä. Kiitos tälle sivustolle ja sen ihmisille, mä oon oikeestaan aika täpinöissäni näköjään. Mut ette sit kyllä lue tätä =D Mutta äkkiä asiaan, et mä saan tän neitsyyden tästä alta pois ja voin hengittää välillä :)

Eli kuten esittelystä ilmenee, muka parhaat päivänsä nähnyt, naitu ja moneen otteeseen lisääntynyt nainen Lahest täällä kirjoittelee. Lasten ikähaarukka alle kaksvuotiaasta liki täysikäseen. Joten melko vähällä tässä jo pääsee ja on sitä aikaa itellekin, ainakin jos sitä suostuu nipistämään jostain. Mä oon aina ollut peruslaiska ihminen, joka EI tykkää hikoilla. Mä herran jestas vetäsin elämäni ekan hölkkälenkkini viime vuonna, älkää ees kysykö miten oon onnistunu välttelemään :) Mä kärsin myös parinkymmenen vuoden ajan eriasteisesti sokeriaddiktion ja ahmimishäiriön sekamuodosta. Sen mä olen saanut aisoihin vähähiilarisella ruokavaliolla. Varsinaisesti ylipainoinen en koskaan ole ollut, mutta paino on sahannut vajaan 50 ja 65 kilon välillä. Ja kun se sahaa sitä tiheesti, elämäntavoissa on jotain vikaa.

Joten mä olen päätynyt urheiluhulluksi…tai -viisaaksi. Karistelin viimeset parikymmentä raskauskiloa toissavuonna. Kivan hoikka olin, mutta keskikroppa heikko eikä mulla ollut takapuoltakaan. Se keskikropan heikkous ei ole toivottava ominaisuus mm. lähihoitajan duunissa. Asialle piti siis tehdä jotain. Nyt mulla on reilu vuosi aktiivista liikuntaa takana. Salitreeni on mun ykkösprioriteetti, palailen siihen tarkemmin jatkossa. Sen lisäksi mä oon innostunut kokeilemaan kaikkea. Mä hölkkään, mä teen HIIT-treenejä, mä pelaan tennistä, mä frisbeegolfaan, pyöräilen, rullaluistelen, lumilautailen, luistelen, mä hommasin jopa hiihtovälineet tohon Vesijärven jäälle. Onkohan siel ladut jo? Kaiken tän keskellä mä huomasin mun rakkaan harrastuksen, eli tupakanpolton, korniksi. Must alko tuntua niin hullulta paahtaa rööki huulessa salille ja rööki huulessa sieltä pois, et 30 vuoden taistelu sen lopettamiseks kävikin yhtäkkiä melko helposti. Hyvä mä :)

Mutta siis, tervetuloa blogiini! Toivottavasti joku muukin mun ison egon lisäks haluaa lukea tätä. Likka ei kehtaa, miehen on pakko, niitä ei lasketa. Saa toivoa aiheita ja mä yritän olla sähläämättä liikaa ja suututtamatta kaikkia maailman ihmisiä. Palaillaan…toivottavasti ei liian tiheään, mä oon välillä vähän yli-innokas =D

ps. Jos joku palkkaa maksava taho ihastuu peruuttamattomasti mun netti-persoonaan ja haluaa tarjota mulle joskus töitä, se onnistuu kyllä. Mähän olen lähihoitajuuden lisäks asiakaspalvelun ammattilainen ihan tutkinto taskussani. Toiveammattina joko hullu taidemaalari (johon mulla ei ole lahjoja) tai vaikka Jone Nikulan aisapari Radio Rockilla (johon mulla olis lahjoja). Muitakin tarjouksia otetaan vastaan :)

15 vastausta artikkeliin ”Rok sun roikkuvilles!”

Kommentointi on suljettu.