Repsuu, hermoi, esterataa ja vähä kaikkee

Katotaan mitä täst tulee. Mul on kone sekasin ku seinäkello, tää höpisee ja kirjottaa kaiken mitä mä teen, pomppii sinne tänne ja sekoilee muuten vaan. Eli jos multa tulee joskus jotain vielä oudompaa tekstiä, se en välttis oo ollu minä, vaan virus joka on sit nyysiny tän mun bloginki! Mul on just täs virustarkistus menossa, mut arvatkaa jaksoinko oottaa sen valmistumista? En. Mul on kiire =D

IMG_1613

Mä en nyt oikein muista mitä mä oon viimeks kirjotellu, joten heitetään nyt vähän mitä mieleen tulee ku on näköjään vähän aikaa vierähtäny.

Pikkujätkä tietty mukana kirittämässä =D
Pikkujätkä tietty mukana kirittämässä =D

Niin. Toissaviikonloppu. Se ei menny ihan niin ku olin suunnitellu. Pikkujätkä sai jonku vatsataudin tai jotain ja yrjöili koko viikonlopun. Mä päätin silloin siis myös pitää sen mun mässypäivän, koska ajattelin kätevästi vatsataudin sitten puhdistavan elimistöni =D No, ei se ollut mikään tarttuva versio, joten jäi keho puhdistumatta ja mässyttely jäi päälle viikoks. VIIKOKS! Uus enkka. Tai melkein. Jösses! Ja kuten olen kai kertonut nyt jo 100 kertaa, mun mässypäivä ei ole pikkupikkusuklaapatukka ja donitsi. Ei, kyllä niissä aina viistonnia kaloria palaa. Helposti.

IMG_1623

No koska seuraava viikko meni mässyttelyks ja lepoviikkokin piti kuten pitikin, osasin myös aktivoida valtavan itseinhon taas maksimiinsa. Aah te ette uskokaan kuinka inhottava mä oon itelleni. Hyi yök, itseni pahin vihollinen asuu itsessäni. Aika surullista. Mä olen myös niin ehdoton, et mun Bikini Challengeni oli tällä erää siinä. Kyllä. Mun projektit kaatuu yleensä ihan esim. kahvimaitoon tms. joten se kyllä taatusti kaatuu tällaiseen. Se ei olisi enää puhdas suoritus, joten parempi viheltää peli poikki kerralla. Hohhoijakkaa. No siinä mielessä ok, et voinhan mä tehä tän koska vaan. Tosin aika turha tulla ehdottelemaan mulle enää tankkauspäiviä =D No ok, voin mä ohjeiden mukaisen tankkauspäivän tehdä, mut en vapaata.

IMG_1626

Mä en nyt tiedä kuinka iso rooli tällä järjettömällä muuttostressillä oli tähän totaaliseen repsuun. Mä hypin pitkin seiniä enkä saa mitään järkevää aikaseks. Joo, olin mä tänäänki aamulla melki pari tuntia salilla ja kävin fillaroimassa sen jälkeen melkein parikyt kilsaa, mut oonks mä pakannu mitään? En. Niinpä. Mä oon liian boheemi tyyppi tällaseen järjestelmälliseen pakkaamiseen. Eiks noit vaan vois laittaa aina muovikassiin ja autoon ja sit kaappiin. Miten mä oon joskus muka tykänny tästä hommasta? Ja ehkä mulle jäi trauma 5 vuoden takaisesta muutosta, tää on vaan äässistä. No kyllä mä suoriudun. Jotenkin. Mä yritän vaan hengitellä syvään. Ees välillä. Mut kyl mä eilen sain pari huonetta pakettiin, joten sit tapahtuu ku laittaa tapahtumaan. Mä oon ehkä sellanen viime tingan ihminen tässä asiassa. Nimenomaan tässä, koska myöhässähän mä en oo ikinä mistään :)

IMG_1629

Niin, eli siis viime viikko meni sitte lepäillessä ja mässäillessä. Samaan aikaan mä törmäsin myös taas tällaseen blogikirjotukseen

http://m.mtv.fi/lifestyle/hyvinvointi/artikkeli/fitnessin-sm-voittaja-sairastui-lajin-myota-syomishairioon-pohdin-voiko-nalkaan-kuolla/5310876

ja mietin taas omaa suhtautumista kaikkeen. Tai siis lähinnä itseeni, treenaamiseen ja syömiseen. Mä en tuu koskaan tajuumaan, miten ihminen voi olla näin tiukka ja ehdoton näissä asioissa. Siis ku nyt mun kohalla puhutaan kuitenkin vaan harrastuksesta. Tai eihän se treenaamisen syy ole. Tällanen mä oon ollu koko aikuisikäni. Oli toisaalta vaan paljon helpompaa tavoitella hoikkuutta. Kahvi ja rööki pitää kivasti hoikkana =D Ja edelleen onhan tää parempi vaihtoehto, mut mitenköhän sitä oppis sellasen rennon suhtautumisen. Tai onks se ees enää mahollista ku koko elämä on menny näin. Oisko vaan helpompi tyytyä siihen, et mä vaan olen tällanen ihme hyypiö ja olla tyytyväinen siitä, et tää menee nyt ees suht koht terveellisesti? En tiedä. Musta vaan olis niin siistiä omata sellanen normaali suhtautuminen ruokaan ja treeniin. Et ei ruoski itseään jos joskus ei jaksa (koska eihän sellasta ole käynyt) tai jos iskee karkkipäivä. Tarviiks siitä itteään soimata viikko? Ihme tyyppi. En mä tiedä. Mä elän toivossa, et 7-kymppisenä mä oon normaali. Niivvarmaa. Mä alan varmaan kilpailee Aira Samulinin kanssa sitten. No se on silloin jo varmaan paremmilla mannuilla, mut tuskin sekään mua estää =D Hohhoijakkaa. Se hyvä puoli tässä on, et mä en kerkii ikinä olla kipee. Siis aatelkaa nyt jos tulisin kipeeks ja joutuisin jättämään treenit väliin. Katastrofi. Pois se minusta. Joo, tää saattaa kuulostaa oudolta ja uskokaa, sitä se todella onkin =D

Täs meni nilkka!
Täs meni nilkka!

Niin, mikä mun pointti oli? Joo eli mun mielestä lajia ei tule demonisoida, mutta ei se kyllä kaikille sovi kuten ei mikään muukaan laji. Ei näköjään edes mini-mittakaavassa =D No ei se mitään, jatketaan silti, vaikka itteni kiusaks jos ei muuta…ei vais, kyllähän mä tästä nautin, elämän harvoja iloja. Mä vaan ootan, et se rentous mulle jossain vaiheessa taivaasta lahjaks tipahtaa :)

IMG_1638

No mut hei! Mä pääsin vihdoin sit viime viikonloppuna sinne Hennalan esteradalle. Se oli rankempaa ku mä oletin! Mä kävin eka kaikki esteet hissukseen läpi. Tai siis ne mitkä pystyin. Siinä yhessä seinässä ei ollu köyttä, ärsytti. Sit siel vaan oli muutama liian korkee jutska, minkä päälle en vaan päässy. Tekis mieli raahata 20 sentin koroke joskus mukaan ja kokeilla uudestaan =D Ja tietty olis ehkä vähän auttanu jos olis vähän kevyempi, ois ehkä saanu jotenki päin ittensä kiskottua niiden edes joidenki päälle :) Menin mä sen sit vähän vauhdikkaamminki läpi ja sain kulutettua siihen massiivisesti reilu 6 minuuttia. Että ärsytti. Se poikani ikäinen nuori mies meni sen reilussa 3 minuutissa. Ärsyttävä jätkä =D Joo ja mun nilkka nyrjähti! Kauhee tiputus ja mun vanhat nivelet. Onneks ne ei enää mua armeijaan huoli =D No mut tuliha käytyä, mitähä seuraavaks keksis :) No siel Pajulahes piti vielä uudestaan käydä, mut saa nähä kerkiiks tässä enää millään…

Toi toiselle puolelle ylimeno onki oikeesti kamalaa...
Toi toiselle puolelle ylimeno onki oikeesti kamalaa…

Mä oon tässä nyt toistaseks taas mun LCHF -ruokavaliollani ja mässykilot on kai jo kaikonneet näin muutaman päivän kurinpalautuksen jälkeen. Tai näin oletan, vaaka on jossain pakattuna :) Mä tykästyin niihin persusreeneihin nyt niin paljon (ne on ihan hulluja!), et ne kuuluu toistaseks molemmat mun viikkotreeniin. Sit tein lisäks yhen alakroppatreenin vähän etureisipainotteisempana ja pari yläkroppaa. Mennään nyt hetki näillä ja katellaan sit mitä keksitään. Mähän en käy omalla salilla enää ku 2 kertaa ja ens viikolla sit pitäs mennä sinne Hollolaan. Katotaan nyt mikä päivä saan itestäni irti. Menee varmaan keskiviikko-torstai -akselille. Vähän jänskättää, myönnetään.

Jaksaa jaksaa...
Jaksaa jaksaa…

Hei likka tuli kotiin! Käski mun alkaa pakkaamaan. Onneks se ees on tollanen superapuri, vaik onki kova komentelee =D Tullu…ööh…johki =D

IMG_1646

Hei moikka! Palaillaan ens viikolla ja toivotelkaa mulle voimia saada nää roinat jotenki kasaan =D Lauantaina otan kyllä muuton päälle hermotyhjennyksen, kippis ja kulaus ja muiskis ja kivat loppuviikot kaikille :)